Aina valmiina lomailemaan

Toisin kuin joku voisi kuvitella, niin elän täällä ihan tavallista arkea ja lomat ovat aina tervetullutta vaihtelua (esimerkiksi mahdollisimman usein). Tällä kertaa tiedossa on sekä ulkomaan matkailua että "kotimaan" matkailua. Huomenna suunta on jo kohti Itävaltaa. Siskollani on (alppihiihto)kisat tiedossa ensi viikonloppuna jossain päin kyseistä maata ja haluan ehdottomasti olla paikalla katsomassa ja samalla pääsen myös itse lumilautailemaan. Niin ja unohtamatta tietenkään mahdollisuuksia ostaa maailman parasta suklaata Sveitsistä lentäessäni molempiin suuntiin Zürichin kautta!

Jo neljättä kertaa suuntana Ischgl

Kunhan ehdin takaisin Espanjaan tarkoituksenani on oleskella muutama päivä Madridissa ja suunnata sen jälkeen muutamaksi yöksi kylpylään Valladolidin lähelle. Kun palaan maaliskuun alussa takaisin tänne pohjoiseen, täällä onkin karnevaaliaika menossa ja meille suodaan vielä muutama ylimääräinen vapaapäivä. Mielenkiinnolla odotan millainen karnevaalitunnelma täällä sitten onkaan.

Kuten kuvista voi huomata pakkaus on edelleen hieman kesken ja ilmeisesti se ei ole tuntunut kovin kiireelliseltäkään, kun aikaa on jäänyt oman naaman kuvaamiseen. Kuvassa olevan harmaan college-paidan löysin viime viikolla New Yorkerista (jossa tulee kyllä käytyä aivan liian harvoin). Paita on ihan superpehmeä sisältä ja ehdoton asuvalinta huomiselle kuuden ja puolen tunnin bussimatkalle.

Mukavaa talvilomaa kaikille muillekin, jotka siitä pääsevät nauttimaan!

Gijon ja miten tänne päädyttiin

Kaupunki, jossa asun on nimeltään Gijon (lausuttuna normaalisti "hihon" joskus myös "chichon"). Kaupunki sijaitsee Asturiasin itsehallinollisessa maakunnassa Pohjois-Espanjassa Atlantin rannalla. Wikipedian mukaan täällä on noin 275 tuhatta asukasta. Gijon on satamakaupunki ja kaupungin satama El Musel on yksi Pohjois-Espanjan suurimpia. Sataman lisäksi täältä löytyy muun muuassa useampi ranta, Tylypahkaa muistuttava yliopiston osa, kasvitieteellinen puutarha, drive-in leffateatteri ja noin miljoona ihanaa tapas-paikkaa.

Niin ja miten päädyin juuri tänne. Muutama vuosi sitten suunnittelimme kesälomamatkaa ja ajatuksissa oli Espanja, sillä aikeenani oli kirjoittaa espanja ylioppilaskirjoituksissa seuraavana syksynä. Karttaa tutkiessamme itse olin kovasti Cadizin ja muutaman muun eteläisemmän (ja lämpimämmän) kaupungin kannalla. Isäni kuitenkin löysi Asturiasin ja erään oivallisen lomahuoneiston vuorilta hyvin läheltä Gijonia. Vietimme noin viikon täällä silloin ja sen viikon sisällä syntynyt ihastus tätä kaupunkia kohtaan oli pysyvää. Paluuta ei ollut. Edelleen olen sitä mieltä, että muuttaminen tänne oli yksi elämäni parhaimmista päätöksistä.

Universidad Laboral de Gijon

Elogio de Horizonte

Kuva viime kesältä

Yksi Gijonin parhaita puolia on ehdottomasti se, että lähes kaikki paikat sijaitsevat kohtuullisen lähellä. Sekä keskusta (vaate- ja kenkäkaupat) että luonto ja rannat ovat kävelymatkan päässä. Toisena hyvänä puolena täällä asumisessa on muun muuassa se, että täällä ei koskaan ole kovin kylmä talvella eikä kovin kuuma kesällä (siis ulkona).

Jos nyt huonoja puolia pitäisi listata niin ehkäpä tuo sade ja jatkuva kosteus etenkin näin talvella. Ja täällähän sataa suunnilleen joka päivä. Ja edelleen neljän kuukauden jälkeenkin tuo paikallinen ilmasto hämää minua säännöllisesti. Siinä missä paikalliset kantavat sateenvarjoja mukanaan säällä kuin säällä, itse sorrun (hyvin) usein sen kotiin jättämään. Mutta hei, kun ulkona on +26 ja aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, niin eihän se ole edes mahdollista, että kauppaureissun aikana alkaa satamaan, eihän?

Tässä on normaalisti suuri hiekkaranta :)

Nro 1

Tämä blogi minun on pitänyt aloittaa viimeiset puoli vuotta, mutta kumma kyllä, mitään ei ole tapahtunut sen eteen. Tekosyinä käytän sitä, että kaikki kuvani jäivät Suomeen (uusiahan ei voi ottaa), onnetonta nettiyhteyttäni (valitettavasti sekin on jo korjattu) ja kiireistä aikatauluani (Hah!). Laiskahan en siis ole.

Kuva tammikuulta Barcelonasta

Itse asiaan; olen 21-vuotias nainen ja opiskelen tällä hetkellä Pohjois-Espanjassa. Rakastan kenkiä, mangoja, lumilautailua, hyviä tv-sarjoja ja matkustelemista. Olen intohimoinen shoppailija aina kun rahatilanteeni sen sallii (ja vähän muutenkin). Treenaan (epäsäännöllisen) säännöllisesti kevään 2014 naisten kymppiä ja tulevaisuuden puoli maratonia varten. Omistan erittäin hyvän muistin, mutta unohdan silti aina, että onko kaapissa maitoa ja puolet tavaroistani kotiin ulos lähtiessäni. Haaveilen unelmieni prinssistä -mieluiten miljonääristä-, lottovoitosta (fiksut tietävät etten ole koskaan lotonnut) ja loputtomasta suklaavarastosta. Teen samat uudenvuodenlupaukset joka vuosi. Kuvittelen myös aina olevani pidempi kuin olenkaan.

Blogin tarkoitus on kertoilla elämästäni maailmalla ja kaikesta muustakin maan ja taivaan välillä. Asiaa ja vielä enemmän sen vierestä. Tällä hetkellä tosiaan asuinpaikkana Espanja, ensi syksy jääköön vielä salaisuudeksi.

Blogin nimi tulee siitä, että täällä oloni aikana olen kehittänyt rakkaussuhteen mangoihin ja vielä jonakin päivänä minunkin pihassani kasvaa mangopuu.